Nyt kuului lähtölaukaus
En odottanut sitä näin nopeasti. Kirjoitin reilu viikko sitten sosiaalisesta vastineesta ja ensimmäinen selkeä merkki sosiaalisen vastineen rantautumisesta tuli minun tietoisuuteen tänään. En vielä ehtinyt edes kirjoittaa kunnolla auki, mitä tarkoitan koko sosiaalisen vastineen käsitteellä! Ollaan joka tapauksessa valtavan ilmiön ja itse ilmiötä edeltävän valtavan hypetyksen kynnyksellä.
Aikoinaan oli pelkkä web (kutsutaan nykyään web 1.0:ksi), kun ei vielä tiedetty, että webiin viitatessa täytyy käyttää täsmentävää liitettä jälkeen tai eteen lisättynä. Sitten tuli web 2.0 ja sosiaalinen media, joista ensimmäinen kuvaa välinettä ja jälkimmäinen ihmisten toimintaa. Webiä alettiin oikeasti käyttää oikeisiin asioihin (muuhun kuin tiedonhakuun). Kun keksittiin web 2.0, niin alettiin jo hihkumaan web 3.0:aa, jonka on useimmiten väitetty olevan semanttinen web eli merkityksellinen web. Minä olen nyt hyvin hyvin varma, että seuraava webin ja sen käyttötavan versio on arvonannon web (credit web englanniksi). Voihan sille yleistyä joku muukin nimitys, mutta jotenkin se kuitenkin tulee liittymään sosiaaliseen arvostukseen, jota ilmennetään krediittien tai joidenkin muiden digitaalisten keinotekoisten arvon ilmentäjien kautta. Semanttinen web tulee myös aikoinaan, mutta sitä ennen webin kehitystä ehditään viedä pari askelta jonkun muuan asian ollessa huomionkohteena.
Arvonannon web tarkoittaa sitä, että webin palvelut ja käyttötavat yleistyvät voimakkaasti tukemaan tiedon ja toiminnan arvottamista rahatalouteen liitettyjen krediittien avulla. Webin käyttäjälle tulee rutiininomaiseksi osoittaa antamansa arvostus tietoa tai webin käyttäjän toimintaa kohtaan. Tieto voi olla mitä tahansa ja toiminta voi olla myös mitä tahansa, jo tapahtunutta tai vasta suunnitteilla olevaa. Arvon näyttämisen välineeksi muodostuvat krediitit tai vastineet, joiden tehtävänä on ekspikoida annettu arvostus. Krediittien tai vastineiden laajamittaisen käytön myötä muodostuu ensiksi yksittäisiä talouksia omine sääntöineen sekä käytäntöineen ja myöhemmin yksi globaali krediitti- tai vastinetalous, jossa vallitsee kaikille yhtäläiset käytännöt. Rahatalous tulee olemaan kytköksissä vastinetalouteen ja tämä kytkös tulee olemaan luultavasti alkuun voimakkaassa myllerryksessä. Arvonannon web mahdollistaa uudenlaisen aiempaa tehokkaamman ja vaikuttavamman tavan toimia yhdessä sosiaalisesti ja yhteiskunnallisesti.
Ensimmäinen kohtaamani selkeä merkki tällaisesta arvonannon webistä (tähän viittasin ensimmäisellä rivillä) oli kokeilu Facebookin statuspäivityksien arvon osoittamisesta (via Tanja Aitamurto). Facebookin kokeilussa kuvio menee niin, että käyttäjä voi ostaa facebookilta krediittejä osoittaakseen arvoa kaverin statuspäivitykselle, linkeille tai vastaaville. Krediitit siirtyvät arvon osoittamisen myötä ja niitä voidaan jakaa eteenpäin tai käyttää virtuaalitavara-kaupassa. Äkkiseltäänhän tämä krediittivaihto tuntuu ihan typerälle touhulle. Ostaa oikealla rahalla leikkirahaa, jota voi jakaa kavereille. Että siis mitenkä, saatat kysyä, mutta pyydän pysähtymään miettimään tätä. Jos tämä krediittikaupan perusteet luodaan väärin, niin se menee ihan leikkimiseksi, mutta jos perusteet ovat kohdillaan niin minä olen varma, että tämä on webin puhutuin ilmiö vuosikymmenen vaihteessa ja jopa merkittävin yhteiskunnallinen ja sosiaalinen innovaatio 2010-luvulla.
Palaan tuohon facebookin krediitti-tapaukseen, siinä on muutama asia oikein ja muutama väärin.
Oikein:
- krediittejä voidaan kohdistaa erilaisiin asioihin (statuspäivitykseen, linkkeihin ja nähtävästi moneen muuhunkin). Optimaalista olisi se, että käyttäjä voisi itse muodostaa kohdistimen, jolla osoittaa arvoa, eikä niin että palveluntarjoaja rajoittaisi mahdollisuuksia kohdistamiseen.
- krediittien arvo on kytketty rahaan. Tämä tarvitaan välttämättä.
väärin:
- raha voi kulkea vain palveluntarjoajalle. Tämän ymmärtää kaupallisen toimijan pilottiluontoisen tapauksen ollessa kyseessä, mutta tämä estää aidon avoimen krediittitalouden syntymisen. Tämä johtaa siihen, että kyseessä on lähinnä vain palveluntarjoajan ja käyttäjän välisestä kaupankäynnistä.
- krediittien arvolla on lukittu suhde rahan arvoon. Tämä johtaa siihen, että krediitit käyttäytyvät kuin raha, mikä ei ole tarkoitus.
- Krediittejä pitää omistaa ennenkuin niitä voi käyttää. Tästä seuraa mm. se, että käyttäjällä pitää olla varaa arvostaa, mikä estää aidon sosiaalisen vastinetalouden synnyn. Vastinetalouden perustavia ideoita on se, että kuka tahansa voi osoittaa arvoa halutessaan.
Puuttuu:
- Mainostajat eivät ole kuviossa mukana. Vastinetalouden kasvattamisessa merkittävässä osassa tulevat olemaan mainostajat eli ne tahot jotka haluavat huomiota. Heille ei ole tässä tapauksessa mielekästä roolia.
Uskon, että moni lukija odottaa edelleen, että väännettäisiin rautalangasta, että mikä tässä arvon osoittamisessa voisi olla niin mullistavaa. Minä en osaa sitä edelleenkään hyvin sanoin kuvata, mutta heitän yhdenlaisen tiivistyksen. Tulen tämän asian ympärillä pörräämään vielä kauan ja uskon, että muiltakin suunnilta tähän herätään myös.
Otetaan pari asiaa, jotka ovat arvonannon webin ytimessä, mutta eivät pääse nyky-yhteiskunnassa vapaasti vaikuttamaan.
- Ihminen voi ja haluaa antaa arvon kaikelle minkä kokee ymmärtävänsä. Pienille ja isoille asioille. Joku ei tykkää siitä, että lähikaupassa ei ole tiettyä jäätelömerkkiä myynnissä ja toinen ei tykkää siitä, että Yhdysvallat on tehnyt liian vähän ympäristön hyväksi. Ihmisen onnellisuus on riippuvainen siitä, miten hän kokee, että mielipiteitään eli arvon osoittamistaan kuunnellaan. Jos ihminen kokee, että hänen tykkäämiset ja tykkäämättömyydet huomioidaan niin hän on onnellisempi.
- Ihmisten sosiaalinen toiminta perustuu omien arvojen ja muiden arvojen väliseen vuorovaikutukseen, joka vaatii arvojen ilmentämisen.
- Yhteiset päätökset tulisi tehdä ihmisten arvojen mukaisesti. Mitä paremmin yhteiskunnalliset päätökset ja valinnat osuvat ihmisten arvoihin, niin sitä paremmin yhteiskunta toimii.
Mikään näistä asioista ei toteudu hyvin nykywebissä. Ihminen ei pysty tehokkaasti osoittamaan sitä mitä hän arvostaa. Ihminen ei pysty tehokkaasti toimimaan sosiaalisesti, koska ei ole tehokkaita tapoja ilmentää arvostusta. Ihminen ei koe, että yhteisiä päätöksiä tehtäisiin hänen arvonsa huomioiden. Kaikkiin näihin asioita pystytään kehittämään merkittävästi viemällä webiä edellä kuvattuun arvonannon webin suuntaan. Mitään erityistä teknistä kehitystä ei tarvita, niinkuin ei tarvittu sosiaalista mediaakaan varten. Missään nimessä ei ole kyse ei ole teknisistä asioista vaan ennenkaikken ihmisten välisen toiminnan, päätöksenteon ja rahan merkityksen muuttumisesta. Ilmiön laajuus on aivan valtava, siitä ei jää paitsi juuri kukaan. Listausta keiden kannattaa olla ainakin hereillä arvonannon webin tullessa:
- Mainostaminen. Mainostajat siirtyvät maksamaan huomioiduksi tulemisesta eli kuluttajat huomioivat mainoksia silloin, kun saavat siitä sopivaksi kokemansa vastineen.
- Edustuksellinen vallankäyttö. Kansalaiset eivät sitoudu edustajiin äänestämällä vaan edustajat toimivat kansalaisten arvojen välittäjinä.
- Kaupallinen toiminta. Kansalaiset osallistuvat suoraan yritysten toimintaan osoittamalla arvostustaan, jota yritykset toiminnallaan mukailevat.
- Päätöksenteko. Päätöksiä tehdään kansalaisten osoittamien arvojen perusteella ilman stabiileja päätöksenteko-organisaatioita.
- Immateriaalinen hyödyke. Immateriaalinen hyödykkeet vapautuvat kaikkien saataville ja tekijöitä palkitaan vastinetalouden kautta eikä rahallisesti.
- Kuluttaminen. Yhteisölliset arvon osoittamiset kontrolloivat kuluttamisen muotoja, eikä markkinatalous.
Ihan ensimmäisenä kannattaa olla hereillä sosiaalisen webin kehittäjäyritysten. Tässä olisi ihan varma sauma palvelulle, jonka avulla webin käyttäjät pääsevät osoittamaan arvostustaan. Facebookin kokeilussa on monta asiaa pielessä, mutta tuo kokeilu osoittaa, että ihan hirmu kaukana ei enää olla. Nyt olisi ehkäpä noin vuosi aikaa tulla markkinoille tällaisella palvelulla, jos meinaa ehtiä ennenkuin isot pelurit (facebook, google) ovat saaneet arvon osoittamisen lisättyä omiin palveluihinsa riittävän toimivasti, jolloin pienemmiltä yrittäjiltä vaaditaan jo ihmeellisyyksiä käyttäjämassojen keräämiseksi. Jos joku tarvitsee konsultointia tähän liittyen, niin saa ottaa yhteyttä.
10 Responses to “Nyt kuului lähtölaukaus”
Jotenkin tästä kelasta tulee mieleen sosiaaline pääoma (social capital) ja varsinkin whuffie, http://en.wikipedia.org/wiki/Whuffie
Tsekkaa myös Tara Huntin tuloillaan oleva kirja, Whuffie Factor, http://www.horsepigcow.com/book-the-whuffie-factor/
Social capital on ollut mulla käsittelyssä viime viikot. Olen ihan samoilla linjoilla, että sillä on iso rooli tässä kuviossa. En ymmärrä sitä kuitenkaan tarpeeksi hyvin, että osaisin liittää sen kokonaisuuteen. Tulen varmasti palaamaan siihen jatkossa (sitä odotellassa joku voisi kertoa miten sosiaalinen pääoma -teorioissa sosiaalisessa pääomalla käydään kauppaa).
Whuffie on huippulöytö, tosi relevanttia omaan kelaan liittyen. Ihan uutta minulle. Kiitos paljon linkeistä. Alan katselemaan noita, heti kun ehdin.
Äkkiseltään Gory Doctorow:n whuffiessa on (ainakin) se vika, että se korvaa rahan fyysisen materiaalin kaupankäynnissä, mikä tökkää minun tämän hetken vision kanssa, mutta tätä pitää pohtia lisää.
Tara Huntin kirja vaikuttaa myös erittäin mielenkiintoiselta.
Laitan tässä tulemaan parit virtuaali-whuffiet sinulle Jussi-Pekka, maksuna tästä. *** Olepa hyvä!
Kiitoksia Tero! ;D
Pari whuffiet myös sulle takaisin hyvästä kelasta!
Jos ymmärrän oikein arvonannon webin kuvailusi, niin eikö ongelmaksi todennäköisesti muodostu, ettei ihmisillä ole yhteisiä arvoja, tai jos niitä on, niin muiden arvojen ja näkemysten ristiriidat estävät harmonian. Eli ts. nykymaailma ja web toteuttaa tuota, mutta tulos on väistämättä tämä.
Vai onko arvonannon webin ytimenä arvopolarisoituneet walled gardenit? Jokaiselle maailmankatsomukselle oma naamakirjansa?
@Erkka, en saa ihan kiinni mitä tarkoitat tuolla todennäköisellä ongelmalla. Toivon, että palaat tähän vielä.
Minusta kuitenkaan mitään yhteistä harmoniaa (yhteisiä arvoja) ei tarvita arvonannon webissä sen enempää kuin ennenkään on tarvittu. Ihmisellä on aina jotain arvoja ja arvonannon webissä arvot ovat näkyvillä, jolloin samankaltaisia arvoja omaavat löytävät toisensa paremmin.
Varmasti tapahtuu polarisoitumista, mutta näkisin, että juuri niin pitäisi ollakin kunhan vaan arvot ovat rehellisiä. Arvopolarisoituneisiin walled gardeneihin (isoihin sellaisiin) en usko kahdesta syystä:
1. Walled gardenia ei pääse syntymään, koska se edellyttäisi, että saman maailmankatsomuksen omaavat henkilöt osaisivat perustaa samanhenkisen yhteisön ilman, että avoimesti julkistaisivat maailmankatsomustaan. Jos he julistavat avoimesti maailmankatsomustaan ja arvojaan, niin silloinhan he eivät ole suljettu yhteisö.
2. Maailmankatsomukset ja arvot ovat niin monisyisiä, että homogeeniset arvoihin perustuvat yhteisöt ovat välttämättä hyvin pieniä. Jos ne olisivat isompia niin löytyisi jäsenten välillä väkisin eriäviä arvoja, jotka hyydyttäisivät/riitauttaisivat yhteisön toiminnan.
Whuf whuf, kiintoisaa kelaa, loistavaa, että Tule, vaisuus on palannut
Voisi sinänsä mähkiä jonkin verran, että tarvitaanko edes kaikelle inhimilliselle toiminnalle sosiaalista vastinetta? Voitaisiinko ajatella jonkin toiminnan tavoitteena olevan vain saataville saattaminen?
Joka tapauksessa suosittelisin lämpimästi Edward Castronovan tuotantoa – havaitsi ensimmäisenä koko synteettisen talouden ilmiön. Castronova pohtii muun ohessa saatavuuden (scarcity) olemusta synteettisissä ympäristöissä, kun periaatteessa kaikki on saatavilla (vrt. Cory Doctorow) ja lähinnä pelintarjoaja rajoittaa sitä. Synteettisiä esineitä voidaan teknisesti kopioida rajattomasti verrattuna materiaalisiin esineisiin.
Monen muun kiintoisan kalan lisäksi Castronova pohtii myös kysynnän ja tarjonnan lakeja, pelirahan inflaatiota etc. Ihan heittoina junasta ja kehnon nettiyhteyden äärellä Castronovan innoittamana: voiko sosiaalista vastinetta kertyä liikaa markkinoille ja voiko se kokea inflaation? Muuttuuko sosiaalisen vastineen yksikköarvo ajan myötä ja voiko sitä säästää? Vaihteleeko vastineen kurssi sen mukaan kuinka paljon sitä lasketaan liikenteeseen (vrt. öljyn hinta)? Voiko aiemmin kertynytttä arvostusta tallentaa pahan päivän varalle (vrt. nykyinen maine ja nettimaine – vanhoilla ansioilla pärjä jonkin aikaa mutta ajan myötä tarvitaan myös uusia). Entä inflaatio? Castronova tarjoaa paljon virikkeitä.
Sosiaalinen vastine ei mielestäni kuitenkaan kaikessa hienoudessaan ratkaise vielä sitä ongelmaa, että ihmiset palkitsevat usein omat tietolähteensä eikä varsinaista tekijää. Jos kaveri kertoo baarissa kelpo kaskun, niin muut tarjoavat tuopin hänelle, ei vitsin alkuperäiselle keksijälle. Sosiaalinen vastine kaipaisi mielenkiintoista täydennykseksi jonkinlaista käsitystä välittäjien roolista palkittavan ja palkitsijan välillä.
@ubiq, Tule, vaisuus tulee vaikkei haluaisikaan
Castronova on vielä koluamatta läpi, pitäisi sillekin löytää jostain aikaa. Kiitos vinkistä.
Keksitpäs monta relevanttia kysymystä, vastaan lyhyesti pariin ja osan käsittelen laajemmin seuraavissa kirjoituksissa.
“…tarvitaanko edes kaikelle inhimilliselle toiminnalle sosiaalista vastinetta? Voitaisiinko ajatella jonkin toiminnan tavoitteena olevan vain saataville saattaminen?”
Minusta sosiaaliseen vastinetalouteen kuuluu se, että kaikki ovat vapaita antamaan vastineen itse määrittelemälleen asialle. Tällöin kaikelle toiminnalle, joka koetaan riittävän tärkeäksi, (vastineen antamisen kustannukset ovat vähemmän kuin vastineen antajan näkemä hyöty) annetaan vastine. Talouden kehittyessä muodostuu normeja siitä mille kuuluu antaa vastine ja mille ei tarvitse antaa vastinetta, koska se ei ole kustannustehokasta.
“voiko sosiaalista vastinetta kertyä liikaa markkinoille?”
Sanoisin, että ei voi (ainakaan samassa mielessä liikaa kuin fyysistä tai virtuaalista materiaa). Fyysinen ja virtuaalinen materia niinkuin myös palvelut tarvitsevat aina jonkinlaisen “kuluttamisen” vastinparikseen. Ostaja tai saaja joutuu käyttämään aikaa erityisesti juuri sen tietyn materian käyttämiseen tai palvelun vastaanottamiseen. Tästä syystä materia ja palvelut voivat kilpailla keskenään siinä mielessä, että toisia niistä käytetään ja toisia ei. Sosiaalisia vastineita ei käytetä, ne vaan tiedostetaan eli ymmärretään niiden informaatiosisältö. Tällöin vaikkakin sosiaalisia vastineita kertyisi tolkuttomia määriä niin niitä voi niputtaa yhteen ja käsitellä määrälukuna. Ne eivät voi siis kilpailla keskenään siten että toiset syrjäyttäisivät toisia (poikkeuksena: voivat kilpailla ainoastaan siten, että niitä vastineita syntyy niin nopeasti, että niiden informaatiosisältöä ei voida käsitellä).
“…ja voiko se kokea inflaation? Muuttuuko sosiaalisen vastineen yksikköarvo ajan myötä ja voiko sitä säästää? Vaihteleeko vastineen kurssi sen mukaan kuinka paljon sitä lasketaan liikenteeseen (vrt. öljyn hinta)? Voiko aiemmin kertynytttä arvostusta tallentaa pahan päivän varalle”
Tässä on hyvä nippu kysymyksiä, joiden pohjalta pääsenkin hyvään vauhtiin pohtimaan sosiaalisen vastineen arvon käyttäytymistä eli siitä joskus myöhemmin enemmän. Kiitos erityisesti näistä.
“Sosiaalinen vastine ei mielestäni kuitenkaan kaikessa hienoudessaan ratkaise vielä sitä ongelmaa, että ihmiset palkitsevat usein omat tietolähteensä eikä varsinaista tekijää. Jos kaveri kertoo baarissa kelpo kaskun, niin muut tarjoavat tuopin hänelle, ei vitsin alkuperäiselle keksijälle. Sosiaalinen vastine kaipaisi mielenkiintoista täydennykseksi jonkinlaista käsitystä välittäjien roolista palkittavan ja palkitsijan välillä.”
Hmmh, katson tätä hieman eri vinkkelistä. Uskon, että vastinetalous kykenee tuon hoitamaan. Vastineen vaihtoon ei kuulu muita rooleja kuin vastineen antaja ja vastaanottaja, erityistä välittäjän roolia ei tarvita. Ideaalisti kuvion pitäisi hoitua niin, että jos teosta (kasku) levitetään niin levittäjä on sosiaalisen normin mukaan velvollinen viittaamaan alkuperäiseen, jotta vastineen antajat pääsevät kohdistamaan vastineensa oikein. Jos hän ei viittaa niin hän saattaa saada negatiivisia vastineita osakseen. Kaskun kertojalle kuuluu myös vastine siitä, että hän esittää sen kaskun. Tässä on siis luultavasti jaossa vastineita kaskun kehittäjälle ja esittäjälle (ja mahdollisille kaskun välittäjille). Voi olla, että vastineet eivät mene alkuperäiselle tekijälle, mutta se johtuu siitä että häneen ei pystytä tilanteessa viittaamaan tai sitten siitä että vastineen oikein kohdistamisen kustannukset (aika/vaiva) ovat liian suuret. Nämä eivät ole varsinaisesti vastinetalouden ongelmia. Jos tilanteessa tapahtuu jonkinlaista vääryyttä (alkuperäistä kaskun tekijää ei tarkoituksella paljasteta) niin sen selvitessä asiaa voi hoitaa negatiivisilla vastineilla. Yhteenvetona: kuvatun tilanteen ongelma ei ole vastinetalouden alueella vaan riittämättömissä välineissä tietää kaskun alkuperäinen tekijä. Jos tekijä tiedetään niin häneen voidaan kohdistaa vastineet ja jakaa ne haluamassa suhteessa tekijälle ja esittäjälle.
On tämä kyllä aika mutkikas systeemi ymmärtää tämä vastinetalous, mutta luottaisin siihen, että sisäiseltä rakenteeltaan se ei ole mutkikas. Se on luultavasti taas näitä systeemejä joissa ei ole vikaa vaan käyttäjät eivät vaan osaa (jos siis esiintyy ongelmia)
Webin oikean elämän raha- ja leikkirahasovellukset | tule, vaisuus - June 5, 2009
[...] käyttäjiä tavoittavissa yhteisöpalveluissa, kuten facebook (facebookin rahasta täällä aiemmin ja uutinen) ja hi5 on jo käytössä omat sisäiset valuutat, jotka toimivat palvelun omissa [...]
Kommenteissa aiemmin mainitun Whuffien ympärille on nyt kasattu myös web-palvelu: http://www.techcrunch.com/2009/09/15/tc50-meet-the-whuffie-a-new-currency-thats-based-on-your-online-reputation/
Olisiko tuo tällä hetkellä olemassaolevista palveluista lähinnä sosiaalista vastinetta?
@Kusti , joo tosi läheltä liippaa. Tuon web-palvelun whuffiessa on pari heikkoa ominaisuutta. Kehittäjät ovat tehneet monimutkaisen algoritmin laskemaan miten whuffieita kertyy, mutta se on huono ratkaisu. Kehittäjien ei pitäisi miettiä whuffienkäyttäjän puolesta mitään rajoittavia sääntöjä, se vie homman heti väärille raiteille. Tämän hetken veikkaus olisi, että tuo menestyy kohtuullisesti (joitain miljoonia käyttäjiä) ja myöhemmin syksyllä tai alkutalvesta tulee muita sovelluksia, jossa ominaisuuksia on saatu paremmaksi (esim. monimuotoinen API ja käyttäjille enemmän vapauksia).
Leave a Reply