Fiksu ja ei-niin-fiksu web-talousuutuus
Web-palvelun pystyttäminen on nykyään niin helppoa, että ei tarvita kuin jonkun verran web-osaamista, vähintään välttävä ajatus toimintakonseptista ja palvelimen nurkasta hieman tilaa. Tästä johtuen Suomessa sekä maailmalla syntyy ja kuolee erilaisia web-palveluita paljon ja volyymi kasvaa koko ajan. Rahaan ja taloudenpitoon liittyviä pelkästään internetissä toimivia perustallaajalle sopivia palveluita löytyy jo satoja ellei jopa tuhansia. Jo vakiintuneita web-palvelukonsepteja ovat esim. verkkokaupat (mm. eBay), verkkomaksujärjestelmät (mm. PayPal), osto/myynti-palvelut (mm. huuto.net). Nyt aivan viime vuosina ovat yleistyneet monimutkaisemmat palvelut tai taloussysteemit, joille ei löydy selkeää vastinetta webiä edeltävältä ajalta. Materiaalisten hyödykkeiden kierron tehostamiseen perustavia palveluita on kymmeniä erilaisia, yleisiä ja erikoistuneita (mm. kuinoma, bookmooch). Virtuaalimaailmoissa ja verkkopeleissä virtuaalitaloudet ovat taas jo niin kehittyneitä, että ne mielletään omiksi talouskokonaisuuksiksi, joissa esiintyy hyvin moninaista taloudellista toimintaa (kaupankäynti, erikoistuneet ammatit, itsenäiset valuutat jne.)
Itselleni mielenkiintoisimmaksi web-talouden alueella on noussut kehitys, jossa ihmisen arkinen ja perustavanlaatuinen taloudellinen toiminta (kuluttaminen, palkka, varallisuus, sosiaalinen pääoma jne.) alkaa muuntua sen joutuessa kosketuksiin webin mahdollistamien uusien toimintatapojen kanssa. Nykyistä tilannetta voidaan kuvata siten, että jäykästi toimintatapojaan muuttava ihminen on uusien web-palvelujen tykistötulen alla. Web-palvelut pyrkivät löytämään toinen toistaan paremman konseptin, joka läpäisisi perustallaajan urautuneen käyttäytymiskuoren. Ihminen haluaa kovasti uusia parempia toimintamalleja taloudelliseen käyttäytymiseensä, mutta arki on niin monen toiminnan juuri ja juuri hallittu kompleksinen kokonaisuus, että sen muuttaminen vaatii usein isonkin mm. mentaalisen, sosiaalisen ja emotionaalisen kustannuksen. Suositut yhteisölliset palvelut perustuvat siihen, että ne pystyvät muuttamaan käyttäjän toiminnan ja ympäristön suhteen mielekkäämmäksi käyttäjälle. Yhteisölliset palvelut eivät niinkään tarjoa jotain parempaa käyttäjän toimintaan, vaan ne mahdollistavat toimintaympäristön, jossa käyttäjät pystyvät toimimaan vuorovaikutuksessa aiempaa mielekkäämmin. Yhteisöllisestä palvelusta tulee silloin menestys, kun käyttäjä katsoo, että kustannus oman toimintamallin muuttamisesta on pienempi kuin se arvo, jonka hän saa uudesta toimintamallista. Tätä toimintamallin muuntumista on tunnetusti tapahtunut sosiaalisen median alueella eli sosiaalisessa käyttäytymisessä (kommunikaatiossa, tiedonjaossa), mutta jatkossa painopiste tulee olemaan enemmän taloudellisessa toiminnassa.
Länsimaisen ihmisen taloudellista toimintaa on diktaattorimaisin elkein hallinnut raha. Meidän taloudellista toiminnasta häikäisevän suuri osuus on raha-välitteistä. Rahan ylivalta on jopa niin suvereenia, että minkäänlaista muuta taloudellista toimintaa on ollut vaikea edes tiedostaa olevan. Tätä rahan jalansijan kokoa voidaan käyttää esim. havainnollistavana ominaisuutena tulkitessa uusia webin talouteen liittyviä palveluita.
Katsastin hyvin pikaisesti läpi kaksi uutta talouteen liittyvää palvelua tai konseptia nimeltään friendstock ja listia. Ne ovat hyvin erilaisia toiminnaltaan, mutta ovat kuitenkin esimerkillisiä uusien taloudellisten palveluiden esiinmarssia tutkittaessa. Friendstock on facebook-sovellus, jossa facebookkajat ovat osakepörssissä noteraattujana subjekteja. Osakkeita ostetaan ja myydään ristiin rastiin muiden kanssa ja yritetään hilata omaa osakekurssia ylöspäin. Mielenkiinto syntyy sosiaalisesta pelistä, jossa leikillisenä panoksena ovat suosio, maine, verkostot, kaveruus jne. Friendstock on enimmäkseen peli, mutta myös bisnes sovelluksen tekijöille. Friendstockiin voi ostaa boostia oikealla rahalla, mikä paljastaa, että kyseessä on eräänlainen sosiaalinen rahapeli. Useimmat pelaajista eivät käytä rahaa, mutta jotkut käyttävät ostaakseen rahalla sosiaalista “vipuvoimaa”. Sosiaalinen peli on sen verran monimutkainen, että pinnalta ei näy selkeästi missä rahalla ostettu “vipuvoima” vaikuttaa ja missä ei. Tämä malli on hyvin tyypillinen ja sitä käytetään paljon web-peleissä. Malli on yhdenlainen versio Freemium-mallista. Malliin kuuluu se, että kaikki saavat pelata vapaasti, mutta pelaajille on tarjolla jotain pelimaailman sisäistä rahaa vastaan. Jossain taistelupelissä se voi olla parempi ase tai roolipelissä parempi hahmonkyky tms. Rahalla ostetaan siis jotain pelimaailman sisäistä arvoa, jota ei voi viedä pelimaailman ulkopuolelle. Koska joku omistaa pelimaailman ja voi myydä tätä pelimaailman sisäistä arvoa rahalla, niin se tekee mallista suljetun bisneksen. Tämä malli on melko toimiva, koska ollaan lähellä win-win-win tilannetta. Pelin omistaja saa rahaa, rahankäyttäjä saa haluamansa, mutta muut pelaajat saavat vain pelin, joka ei ole täysin oikeudenmukainen. Jos peli on kuitenkin on hyvä ja mielenkiintoinen muillekin kuin rahaa käyttäville pelaajille, niin epäoikeudenmukaisuus ei ole niin tärkeää eli lähes win. Malli säilyy oletettavasti kohtalaisen kannattavana ja tulee ilmenemään lukemattomissa eri muodoissa. Malli ei ole kylläkään erityisen kiinnostava.
Listia on taas huomattavasti Friendstockia mielenkiintoisempi. Digitalikkossa kuvattiin Listian idea, josta tässä pätkiä:
…Listia on huutokauppapalvelu, joka haluaa olla ilmaisen tavaran eBay. Pisteitä saa jättämällä omia tavaroitaan huutokaupattavaksi ja näillä samaisilla pisteillä voi sitten huutaa tavaroita, joista itse on kiinnostunut. …
…Tulokkaan bisnesmalli perustuu siihen, että puuttuvia pisteitä omiin huutoihinsa voi myös ostaa. Palvelun perustajat ovat myös huomioineet, että montaa ilmaiseksi antavaa motivoi ihan aito hyväntekeväisyys virtuaalipisteiden sijaan. Jokainen huudattaja voi valita hyväntekeväisjärjestön, joka saa 60% ostetuista pisteistä, joita huutoon on käytetty. …
Listia tai muut samalla idealla toimivat palvelut saattavat hyvinkin olla huuto.netin ja muiden rahalla toimivien osto/myynti-palveluiden tappajia. Uutta ja mielenkiintoista Listiassa on käytössä olevat pisteet, joista muodostuu oma virtuaalivaluuttansa. Virtuaalimaailmoissa on ollut virtuaalivaluuttoja jo vuosia, mutta niissä on yleensä kaksi merkittävää eroa verrattuna Listian pisteisiin. Ensimmäinen on se, että Listian pisteet ovat käypä valuutta ihan konkreettiseen materiaaliin. Virtuaalimaailmojen tai verkkopelien omat valuutat ovat luontaisilta ominaisuuksiltaan kiinnitetty kyseiseen virtuaalimaailmaan ja sitä kautta virtuaalisiin hyödykkeisiin. Ihmiselle materiaalinen maailma tulee aina olemaan se perustavin (niin kauan kuin meillä on lihallinen keho), joten materiaalisen maailman valuutat ovat kova juttu aina. Toinen ero on se, että Listian pisteet ovat lähes käyttäjien omia. Ne ovat kytketty rahaan, mutta kuvittelisin, että pisteille muodostuu sellainen arvo, jossa rahalla ei ole juurikaan jalansijaa. Siis niin, että valtaosa käyttäjistä muodostaa Listian kautta talouden, joka ei sisällä rahaa. He eivät millään keinoin pyri vaihtamaan pisteitä rahaan eivätkä osta rahalla pisteitä. Heille pisteet luovat rahataloutta jatkavan/venyttävän talouden osan. Pistetalous ei ole kokonaan käyttäjien oma, koska he eivät voi sanella ehtoja sille miten raha kytkeytyy pisteisiin. Tällainenkin vapaus on uutta, koska tähän mennessä pisteiden tai virtuaalivaluuttojen käytön sääntely on ollut voimakkaampaa.
Ennustaisin, että seuraavat kolme edistysaskelta Listian viitoittamalla uralla tulevat olemaan erikoistuneet pistetaloudet, vapaasti kelluva pistetalous ja itsenäiset pistetaloudet. Erikoistuneella pistetaloudella tarkoitan sitä, samassa pistetaloudessa on useita erillisiä pisteitä käytössä. Listian esimerkissä se tarkoittaisi sitä, että olisi elektroniikkapisteet, urheilutavarapisteet ja dvd-pisteet jne. Toisin sanoen jokainen erillinen hyödykekategoria saa oman pistevaluuttansa. Vapaasti kelluvalla pistetaloudella tarkoitan taas sitä, että rahaa ei ole kiinteästi kytketty pistesysteemiin. Pistevaluutta pääsee tavallaan kellumaan ilman, että se olisi ankkuroitu kiinteästi rahan arvoon. Ei siis ole mitään pysyvää vaihtosuhdetta pisteiden ja rahan välillä vaan vaihtosuhde elää koko ajan riippuen esim. kokonaisvaihtovolyymista. Kolmas askel on sitten ehkä pidemmän kurotuksen takana, mutta se on sitten sitäkin mullistavampi. Itsenäisellä pistetaloudella tarkoitan sitä, että pisteillä ei ole linkitystä rahaan, vaan ne muodostavat rahasta riippumattoman pistetalouden. Tällöin palveluntarjoajan asema muuttuu niin, että sen tulot koostuvat esim. pistesysteemin käyttömaksuista, eivätkä pisteiden myynnistä. Käyttäjät käyttävät pisteitä niinkuin tahtovat sekä missä tahtovat ja palveluntarjoaja ei tarjoakaan pisteiden käyttöympäristöä vaan itse pistesysteemin eli huolehtii pistesysteemin liittyvästä vakaudesta ja tietoturvasta.
Näiden askeleiden seuraajat vievätkin sitten jo pistesysteemin lähelle avointa rahaa (openmoney), josta saat kuvaa katsomalla esim. hienot havainnollistusvideot täältä (kymmenkunta videota yhteensä tällä hetkellä). Sosiaalinen vastine eli svastine on sitten näille pistesysteemeille rinnakkainen kehityskulku, jossa pisteet eivät ole sidottu niinkään materiaan tai palveluihin vaan niiden käyttäjän identiteettiin. Tästä lisää seuraavissa kirjoituksissa.
Leave a Reply