Virtuaalivaluutta on tähän asti ollut kaikissa kohtaamissani tapauksissa virtuaaliympäristön ylläpitäjän “omistama”. Virtuaaliraha on siis kytketty vain tiettyyn virtuaaliympäristöön ja sillä on ainoastaan merkitystä sen oman virtuaaliympäristön sisällä. Jos virtuaaliympäristö lakkaa olemasta niin häviää rahakin tai jos virtuaaliympäristö muuttaa luonnettaa niin rahakin muuttaa luonnettaan. Virtuaalivaluutta on myös ollut yksityisen tahon (yleensä kaupallinen yritys) omistama eli he ovat voineet kontrolloida rahaa virtuaaliympäristön kontrolloinnin kautta ja usein myös suoraan manipuloimalla virtuaalivaluutan suhdetta oikeaan rahaan.

On helppo ymmärtää, että tällaisella virtuaalivaluutan ylläpitäjällä on ratkaiseva merkitys valuutan merkitykseen. Ei oikea rahakaan kovin “oikeata” olisi jos sitä tarjoaisi vaikkapa joku suuryritys tai kunta. Olen nyt viime aikoina työstänyt “sosiaalinen vastine”-  ja “sosiaalinen vastinetalous”-käsitteitä (ks. edelliset kirjoitukset). Näissä hypoteettisissa malleissa virtuaalivaluutta ovat svastineet (sosiaalinen vastine -> lyhyemmin svastine) joita ihmiset käyttävät yhteistoiminnassaan. Poikkeuksellista näissä svastineissa on se, että ne eivät ole minkään tietyn tahon omistamia. Niillä ei ole “omaa” virtuaaliympäristöä, eikä niitä voi manipuloida tai kontrolloida mikään yksittäinen taho. Ne ovat tavallaan kaikkien yhteisesti omistamia, mikä antaa niille potentiaalin tulla merkittäväksi kaikenlaisessa ihmisten toiminnassa. Webissä on nyt aivan viimeaikoina tullut sosiaalisen median alueella uusia virtuaalivaluuttoja. Nämä eriytyvät selkeästi pelimaailmojen ja virtuaalimaailmojen virtuaalivaluutoista siinä, että ne liittyvät lähemmin ihmisten “aitoon” toimintaan “oikeassa” elmässä eikä avatarien virtuaaliseen toimintaan virtuaaliympäristöissä. Katsastan seuraavaksi muutamia virtuaalivaluuttoja tai sosiaalisen median arvonvälityssovelluksia, mitä olen itse löytänyt.

Twollar: Twitterin suosion vanavedessä noussut sovellus, jonka idea on hyväntekeväisyyden edistäminen.

• Valuutta: virtuaalinen twollar
• Huomattavaa: Raha suuntautuu lopulta aina hyväntekeväisyyteen, twollareita ei voi vaihtaa rahaksi. Vain hyväntekeväisyystahot voivat myydä twollareita oikeaa rahaa vastaan.
• Käyttö: Kaikki saa alkuun 50 ja sitä voi jakaa hyvin yksinkertaisesti tweeteillä (testasin eilen lähettämällä Juhana2:lle yhden ja perille oli mennyt). Ei transaktiokuluja.
• Merkitys: Koska arvo voi päätyä lopulta vain hyväntekeväisyyteen, niin ei tule muodostumaan suosituksi arvon välittäjäksi sosiaalisen median toimijoiden välille.

TipJoy: tippaussovellus twitteröijille ja netin käyttäjille.

• Valuutta: oikea raha
• Käyttö: Ladattava oikeaa rahaa tipjoy-tilille, jonka jälkeen voi jakaa sitä helposti twitteröijille ja nettisivujen ylläpitäjille (jotka ovat laittaneet tipjoy-widgetin sivuilleen). En testannut vielä käytännössä. Transaktiokulut 3%, kun kotiuttaa saatuja tuloja (jos oikein ymmärsin).
• Merkitys: klassinen mikromaksusysteemi, saatta yleistyäkin jonkun verran, mutta transaktiokulut rajoittavat käyttöä.

Kachingle: Kuukausimaksullinen tippaussovellus (kirjoitin helmikuussa jo tästä)

• Valuutta: oikea raha
• Huomattavaa: Ei avattu vielä muille kuin pilottikäyttäjille. Voi verrata Yle:n mediamaksuun, mutta tämä ei ole pakollinen ja kohdistuu käyttäjän haluamalla tavalla.
• Käyttö: Kachingle tilittää käyttäjän web-sivuhistorian ja toiveiden mukaisesti ansioituneille sivuille tipin, joka on kuukausittainen vakiosumma. Transaktiokuluista en löytänyt tietoa.
• Merkitys: web-sivuhistorian mukainen arvon erittely automaattisesti voi olla vaikeaa. Voi olla ehkä hieman monimutkainen, kun hypen alussa simppelimmät pääsevät aina helpommin framille

Contenture: Kuukausimaksullinen tippaus- ja “voitelu”sovellus

• Valuutta: oikea raha
• Huomattavaa: Väittää omaavansa mullistavan tekniikan mikromaksujen sujuvoittamiseen. Voi myös käyttää tippauksen lisäksi “voiteluun” eli poistamaan sivuilta mainoksia.
• Käyttö: Kuukausittainen summa tilitetään vieraiduille sivuille automaattisesti. Transaktiokulut 20%!
• Merkitys: Voi olla teknisesti toimivampi kuin kachingle, mutta transaktiokulut ovat valtavat, joten epäilen tämänkin suosiota.

Znak-it: Pääsymaksusovellus

• Valuutta: virtuaalinen znak
• Huomattavaa: ei jälkeenpäin tippausta vaan etukäteismaksu, jotta pääsee sisältöön käsiksi. Znak:eja voi ostaa suoraan oikealla rahalla
• Käyttö: sivuille asennetaa znak-it-järjestelmä, joka antaa pääsyn eriteltyihin sisältöihin znak-maksuja vastaan. En löytänyt tietoa transaktiokuluista.
• Merkitys: systeemi näyttää esittelyn perusteella aika vaivalloiselta, voi olla, että menee liiaksi sisällöntarjoaja – sisällönkäyttäjä -väliseksi rahan liikutteluksi, joka tarkoittaa yksipuolista znakien käyttöä ja sitä myötä vähäistä käyttöä.

Monet näistä sovelluksista kaatuvat turhanpäiväiseen kolikoiden pyörittämiseen, jota Clay Shirky kuvaa termillä “nickel and dimed”. Tälläisessa toiminnassa on se vika, että valuutan ylläpitäjä haluaa vain ja ainostaan supistaa netin käyttäjien toiminnan välittömäksi sisällön tarjoajien ja sisällön käyttäjien rahanvaihdoksi. Tällöin virtuaalivaluutoilla on vain pinnallinen hämäävä tarkoitus, ne toimivat kuin raha ja ovat sisällöntarjoajan kontrollissa, vaikka niillä olisi kuinka pieni arvo tai erikoinen nimi hyvänsä.

Näen kuitenkin, että webissä ollaan parina viime vuotena menty iso harppaus kohti webin käyttäjien omaa virtuaalivaluuttaa, jonka luonnetta ja käyttäytymistä eivät kaupalliset yritykset sanele. Valtavan määrän käyttäjiä tavoittavissa yhteisöpalveluissa, kuten facebook (facebookin rahasta täällä aiemmin ja uutinen)  ja hi5 on jo käytössä omat sisäiset valuutat, jotka toimivat palvelun omissa kaupallisissa tarkoituksissa (hi5:sta en tarkemmin tunne, mutta näin uskoisin asian olevan). Nämä isot yhteisöpalvelut tutustuttavat netin käyttäjät virtuaalivaluuttoihin, jonka jälkeen on pienempi kynnys alkaa käyttämään erikoisempia ja ei niin perinteistä rahaa muistuttavia virtuaalivaluuttoja.

Jos tätä lukee startupia suunnittelevat tai sosiaalisen median sovellustuotannon alalla toimivat henkilöt, niin suosittelen mitä jyrkimmin lähteä miettimään miten voisi toimia virtuaalivaluutta, jota ei kontrolloisi mikään yksittäinen taho. Näkisin, että sellainen olisi helppoa toteuttaa esim. twitterin päälle (twollarin tyyliin) ja sen suosio voisi olla aivan valtava. Kerron lisää, joten kysykää (tai kerron kyllä muutenkin seuraavissa kirjoituksissa).

Aikoinaan oli pelkkä web (kutsutaan nykyään web 1.0:ksi), kun ei vielä tiedetty, että webiin viitatessa täytyy käyttää täsmentävää liitettä jälkeen tai eteen lisättynä. Sitten tuli web 2.0 ja sosiaalinen media, joista ensimmäinen kuvaa välinettä ja jälkimmäinen ihmisten toimintaa. Webiä alettiin oikeasti käyttää oikeisiin asioihin (muuhun kuin tiedonhakuun). Kun keksittiin web 2.0, niin alettiin jo hihkumaan web 3.0:aa, jonka on useimmiten väitetty olevan semanttinen web eli merkityksellinen web. Minä olen nyt hyvin hyvin varma, että seuraava webin ja sen käyttötavan versio on arvonannon web (credit web englanniksi). Voihan sille yleistyä joku muukin nimitys, mutta jotenkin se kuitenkin tulee liittymään sosiaaliseen arvostukseen, jota ilmennetään krediittien tai joidenkin muiden digitaalisten keinotekoisten arvon ilmentäjien kautta. Semanttinen web tulee myös aikoinaan, mutta sitä ennen webin kehitystä ehditään viedä pari askelta jonkun muuan asian ollessa huomionkohteena.

Arvonannon web tarkoittaa sitä, että webin palvelut ja käyttötavat yleistyvät voimakkaasti tukemaan tiedon ja toiminnan arvottamista rahatalouteen liitettyjen krediittien avulla. Webin käyttäjälle tulee rutiininomaiseksi osoittaa antamansa arvostus tietoa tai webin käyttäjän toimintaa kohtaan. Tieto voi olla mitä tahansa ja toiminta voi olla myös mitä tahansa, jo tapahtunutta tai vasta suunnitteilla olevaa. Arvon näyttämisen välineeksi muodostuvat krediitit tai vastineet, joiden tehtävänä on ekspikoida annettu arvostus. Krediittien tai vastineiden laajamittaisen käytön myötä muodostuu ensiksi yksittäisiä talouksia omine sääntöineen sekä käytäntöineen ja myöhemmin yksi globaali krediitti- tai vastinetalous, jossa vallitsee kaikille yhtäläiset käytännöt. Rahatalous tulee olemaan kytköksissä vastinetalouteen ja tämä kytkös tulee olemaan luultavasti alkuun voimakkaassa myllerryksessä. Arvonannon web mahdollistaa uudenlaisen aiempaa tehokkaamman ja vaikuttavamman tavan toimia yhdessä sosiaalisesti ja yhteiskunnallisesti.

Ensimmäinen kohtaamani selkeä merkki tällaisesta arvonannon webistä (tähän viittasin ensimmäisellä rivillä) oli kokeilu Facebookin statuspäivityksien arvon osoittamisesta (via Tanja Aitamurto). Facebookin kokeilussa kuvio menee niin, että käyttäjä voi ostaa facebookilta krediittejä osoittaakseen arvoa kaverin statuspäivitykselle, linkeille tai vastaaville. Krediitit siirtyvät arvon osoittamisen myötä ja niitä voidaan jakaa eteenpäin tai käyttää virtuaalitavara-kaupassa. Äkkiseltäänhän tämä krediittivaihto tuntuu ihan typerälle touhulle. Ostaa oikealla rahalla leikkirahaa, jota voi jakaa kavereille. Että siis mitenkä, saatat kysyä, mutta pyydän pysähtymään miettimään tätä. Jos tämä krediittikaupan perusteet luodaan väärin, niin se menee ihan leikkimiseksi, mutta jos perusteet ovat kohdillaan niin minä olen varma, että tämä on webin puhutuin ilmiö vuosikymmenen vaihteessa ja jopa merkittävin yhteiskunnallinen ja sosiaalinen innovaatio 2010-luvulla.

Palaan tuohon facebookin krediitti-tapaukseen, siinä on muutama asia oikein ja muutama väärin.

Oikein:

• krediittejä voidaan kohdistaa erilaisiin asioihin (statuspäivitykseen, linkkeihin ja nähtävästi moneen muuhunkin). Optimaalista olisi se, että käyttäjä voisi itse muodostaa kohdistimen, jolla osoittaa arvoa, eikä niin että palveluntarjoaja rajoittaisi mahdollisuuksia kohdistamiseen.
• krediittien arvo on kytketty rahaan. Tämä tarvitaan välttämättä.

väärin:

• raha voi kulkea vain palveluntarjoajalle. Tämän ymmärtää kaupallisen toimijan pilottiluontoisen tapauksen ollessa kyseessä, mutta tämä estää aidon avoimen krediittitalouden syntymisen. Tämä johtaa siihen, että kyseessä on lähinnä vain palveluntarjoajan ja käyttäjän välisestä kaupankäynnistä.
• krediittien arvolla on lukittu suhde rahan arvoon. Tämä johtaa siihen, että krediitit käyttäytyvät kuin raha, mikä ei ole tarkoitus.
• Krediittejä pitää omistaa ennenkuin niitä voi käyttää. Tästä seuraa mm. se, että käyttäjällä pitää olla varaa arvostaa, mikä estää aidon sosiaalisen vastinetalouden synnyn. Vastinetalouden perustavia ideoita on se, että kuka tahansa voi osoittaa arvoa halutessaan.

Puuttuu:

• Mainostajat eivät ole kuviossa mukana. Vastinetalouden kasvattamisessa merkittävässä osassa tulevat olemaan mainostajat eli ne tahot jotka haluavat huomiota. Heille ei ole tässä tapauksessa mielekästä roolia.

Uskon, että moni lukija odottaa edelleen, että väännettäisiin rautalangasta, että mikä tässä arvon osoittamisessa voisi olla niin mullistavaa. Minä en osaa sitä edelleenkään hyvin sanoin kuvata, mutta heitän yhdenlaisen tiivistyksen. Tulen tämän asian ympärillä pörräämään vielä kauan ja uskon, että muiltakin suunnilta tähän herätään myös.

Otetaan pari asiaa, jotka ovat arvonannon webin ytimessä, mutta eivät pääse nyky-yhteiskunnassa vapaasti vaikuttamaan.

• Ihminen voi ja haluaa antaa arvon kaikelle minkä kokee ymmärtävänsä. Pienille ja isoille asioille. Joku ei tykkää siitä, että lähikaupassa ei ole tiettyä jäätelömerkkiä myynnissä ja toinen ei tykkää siitä, että Yhdysvallat on tehnyt liian vähän ympäristön hyväksi. Ihmisen onnellisuus on riippuvainen siitä, miten hän kokee, että mielipiteitään eli arvon osoittamistaan kuunnellaan. Jos ihminen kokee, että hänen tykkäämiset ja tykkäämättömyydet huomioidaan niin hän on onnellisempi.

• Ihmisten sosiaalinen toiminta perustuu omien arvojen ja muiden arvojen väliseen vuorovaikutukseen, joka vaatii arvojen ilmentämisen.
• Yhteiset päätökset tulisi tehdä ihmisten arvojen mukaisesti. Mitä paremmin yhteiskunnalliset päätökset ja valinnat osuvat ihmisten arvoihin, niin sitä paremmin yhteiskunta toimii.

Mikään näistä asioista ei toteudu hyvin nykywebissä. Ihminen ei pysty tehokkaasti osoittamaan sitä mitä hän arvostaa. Ihminen ei pysty tehokkaasti toimimaan sosiaalisesti, koska ei ole tehokkaita tapoja ilmentää arvostusta. Ihminen ei koe, että yhteisiä päätöksiä tehtäisiin hänen arvonsa huomioiden. Kaikkiin näihin asioita pystytään kehittämään merkittävästi viemällä webiä edellä kuvattuun arvonannon webin suuntaan. Mitään erityistä teknistä kehitystä ei tarvita, niinkuin ei tarvittu sosiaalista mediaakaan varten. Missään nimessä ei ole kyse ei ole teknisistä asioista vaan ennenkaikken ihmisten välisen toiminnan, päätöksenteon ja rahan merkityksen muuttumisesta. Ilmiön laajuus on aivan valtava, siitä ei jää paitsi juuri kukaan. Listausta keiden kannattaa olla ainakin hereillä arvonannon webin tullessa:

• Mainostaminen. Mainostajat siirtyvät maksamaan huomioiduksi tulemisesta eli kuluttajat huomioivat mainoksia silloin, kun saavat siitä sopivaksi kokemansa vastineen.
• Edustuksellinen vallankäyttö. Kansalaiset eivät sitoudu edustajiin äänestämällä vaan edustajat toimivat kansalaisten arvojen välittäjinä.
• Kaupallinen toiminta. Kansalaiset osallistuvat suoraan yritysten toimintaan osoittamalla arvostustaan, jota yritykset toiminnallaan mukailevat.
• Päätöksenteko. Päätöksiä tehdään kansalaisten osoittamien arvojen perusteella ilman stabiileja päätöksenteko-organisaatioita.
• Immateriaalinen hyödyke. Immateriaalinen hyödykkeet vapautuvat kaikkien saataville ja tekijöitä palkitaan vastinetalouden kautta eikä rahallisesti.
• Kuluttaminen. Yhteisölliset arvon osoittamiset kontrolloivat kuluttamisen muotoja, eikä markkinatalous.

Ihan ensimmäisenä kannattaa olla hereillä sosiaalisen webin kehittäjäyritysten. Tässä olisi ihan varma sauma palvelulle, jonka avulla webin käyttäjät pääsevät osoittamaan arvostustaan. Facebookin kokeilussa on monta asiaa pielessä, mutta tuo kokeilu osoittaa, että ihan hirmu kaukana ei enää olla. Nyt olisi ehkäpä noin vuosi aikaa tulla markkinoille tällaisella palvelulla, jos meinaa ehtiä ennenkuin isot pelurit (facebook, google) ovat saaneet arvon osoittamisen lisättyä omiin palveluihinsa riittävän toimivasti, jolloin pienemmiltä yrittäjiltä vaaditaan jo ihmeellisyyksiä käyttäjämassojen keräämiseksi. Jos joku tarvitsee konsultointia tähän liittyen, niin saa ottaa yhteyttä.