“Free” kertoo lähinnä siitä, minkälaiseen talousmalliin ollaan internetissä tultu ja minkälaisessa roolissa free eli ilmainen on näissä internetin talousmalleissa. Minulla oli isot ennakko-odotukset kirjasta ja ne pitivät paikkansa. Koko kirjan mindset eli se näkökulma, josta kirjoittaja ajatuksineen tulee ja minkälaisena hän maailman näkee on, ikävä kyllä, pahasti rajoittunut, ja sitä myötä väärä. Osasin odottaa tätä, kun luin yhden ainoan tweetin ja lisäsin siihen oman arvion tilanteesta. Kyseinen tweetti on zippy314 eli Eric Harris-Braunin kirjoittama kesäkuun lopusta, jossa hän viittaa myös Malcolm Gladwellin kirjoittamaan kirja-arvioon:

Gladwell vs. Anderson on “free”: http://tr.im/qj3K Both wrong w/ arguments based on a single centralized tradable currency #metacurrency

Minulle tuo kyseinen tweetti kertoi sen, että Gladwell sekä Anderson tulevat siitä näkökulmasta, että nykyinen vallitseva raha on ainoa mahdollinen raha, mitä voidaan käyttää. Tweetti kertoi myös sen, että tämä lähtöoletus vinouttaa kaikki heidän argumentit. Andersonin kirja ja Gladwellin kommentit ovat sikäli hyviä, että ne kertovat minkälainen maailma on ollut ja juuri nyt on yhden ainoan rahan vallitessa. Mutta heidän ajatusmallinsa rajoittuu siihen yhteen ainoaan keskitetysti hallittuun rahaan, joka luo taloudesta tietynlaisen. Tämä on surullista, koska juuri ne hyvät innovatiiviset ajatukset olisivat tämän ajattelumallin rajojen ulkopuolella. Andersonin kirjan nimi on ilmainen, jolla hän tarkoittaa 0-maksua, siis sitä, että maksun koko on nolla. Siis yhdellä rahalla mitattuna tulos on nolla. Hän ei huomioi ollenkaan sitä, että muilla vaihtoehtoisilla rahoilla mittaustulos voisi olla nollasta eroava. Toisin sanoen hän pyörii sen ympärillä, että tarkoittaako nolla rahaa samaa kuin arvoton. Hänellä on taustalla oletus, että raha on sama asia kuin arvo. Tämä ei pidä paikkaansa. Raha on väline arvon välittämiseen tai osoittamiseen. Rahan käyttäjä pyrkii siihen, että hän osoittaisi rahalla sen arvon, joka hänen mielestä on oikea. Mutta yleensä rahan käyttäjä ei pysty tätä tekemään, koska käytettävä väline ei sovellu hänen arvon välittämiseensä.

Anderson puhuu siis aivan oikeista relevanteista asioista, mutta hänen päättelynsä jumiutuu raiteille, joiden päässä ei ole oivallusta. Hän kohottaa ilmaisuuden hienoksi malliksi, mutta ei pysty aukaisemaan sitä, miksi se näyttäytyy niin monimuotoisena taloudessa. Tämä johtuu siitä, että absoluuttista ilmaisuutta eli arvottomuutta ei esiinny taloudessa. Jos jokin on aidosti arvoton, se ei kuulu talouteen, koska sillä ei ole vaikutusta mihinkään. Talous perustuu talouden toimijoiden osoittamaan ja välittämään arvoon ja kaikki arvoton on näkymätöntä taloudelle.

Andersonin käyttämää käsitettä ilmaisuus ei ole reaalimaailman taloudessa olemassa. Hänen ilmaisuus asuu vallitsevan yhden rahan mallin luomassa keinotekoisessa rahataloudessa, joka ei pysty välittämään ihmisten arvoja hyvin. Tilanne on analoginen sille kuin aiemmin uskottiin eetterin olemassaoloon. Eetterin pohjalta voitiin tehdä fysikaalisia päätelmiä ja lakeja, vaikkakaan eetteriä ei ole (ainakin nykyisin uskotaan niin). Ilmaisuus on yhden suljetun rahan malliin liittyvä käsite, jota ei oikeasti ole olemassa samalla tavalla kuin eetterin tiheyttäkään ei ole olemassa, koska eetteri ei ole realisuutta. Unohda siis ilmaisuus, sen syvällisempi pohdiskelu ei johda mihinkään sen hienompaan kuin eetterin tiheydenkään syvällinen pohdiskelu johtaa. Mieti mitä on arvo ja miten sitä voidaan osoittaa/välittää/tunnistaa käyttämättä nykyisenkaltaista rahaa.