<?xml version="1.0" encoding="UTF-8"?>
<rss version="2.0"
	xmlns:content="http://purl.org/rss/1.0/modules/content/"
	xmlns:wfw="http://wellformedweb.org/CommentAPI/"
	xmlns:dc="http://purl.org/dc/elements/1.1/"
	xmlns:atom="http://www.w3.org/2005/Atom"
	xmlns:sy="http://purl.org/rss/1.0/modules/syndication/"
	xmlns:slash="http://purl.org/rss/1.0/modules/slash/"
	>

<channel>
	<title>@teroheiskanen &#187; lataamaton vastine</title>
	<atom:link href="http://teroheiskanen.net/tag/lataamaton-vastine/feed/" rel="self" type="application/rss+xml" />
	<link>http://teroheiskanen.net</link>
	<description>Ihmiskunnallinen yrittäjä</description>
	<lastBuildDate>Fri, 09 Apr 2010 06:44:36 +0000</lastBuildDate>
	<generator>http://wordpress.org/?v=2.9.2</generator>
	<language>en</language>
	<sy:updatePeriod>hourly</sy:updatePeriod>
	<sy:updateFrequency>1</sy:updateFrequency>
			<item>
		<title>Sosiaalisen vastinetalouden perusteet. Osa 1: Immateriaaliseen hyödykkeeseen kohdistuvat lataamattomat ja ladatut svastineet</title>
		<link>http://teroheiskanen.net/2009/06/03/sosiaalisen-vastinetalouden-perusteet-osa-1-immateriaaliseen-hyodykkeeseen-kohdistuvat-lataamattomat-ja-ladatut-svastineet/</link>
		<comments>http://teroheiskanen.net/2009/06/03/sosiaalisen-vastinetalouden-perusteet-osa-1-immateriaaliseen-hyodykkeeseen-kohdistuvat-lataamattomat-ja-ladatut-svastineet/#comments</comments>
		<pubDate>Wed, 03 Jun 2009 08:54:37 +0000</pubDate>
		<dc:creator>Tero Heiskanen</dc:creator>
				<category><![CDATA[sosiaalinen vastine]]></category>
		<category><![CDATA[immateriaalinen hyödyke]]></category>
		<category><![CDATA[ladattu svastine]]></category>
		<category><![CDATA[lataamaton vastine]]></category>
		<category><![CDATA[sosiaalinen vastinetalous]]></category>
		<category><![CDATA[svastine]]></category>
		<category><![CDATA[Tuottaja]]></category>

		<guid isPermaLink="false">http://teroheiskanen.net/?p=71</guid>
		<description><![CDATA[Sosiaaliset vastineet (jatkossa käytetty lyhennettä svastine) eivät ole mitään, jos niitä ei käytetä massiivisesti. Toiseksi, svastineita ei käytetä massiivisesti, jos ne eivät ole liitoksissa rahaan. Yritän nyt käydä ytimekkäästi läpi svastineiden massiivisesta käytöstä ja raha-kytköksestä muodostuvaa sosiaalista vastinetaloutta. Tämä on siis ihan teoreettista pohdiskelua siitä, miten näen sosiaalisen vastinetalouden toimivan. Jaan pohdiskelua useampaan osaan, joista [...]]]></description>
			<content:encoded><![CDATA[<p>Sosiaaliset vastineet (jatkossa käytetty lyhennettä <em>svastine</em>) eivät ole mitään, jos niitä ei käytetä massiivisesti. Toiseksi, svastineita ei käytetä massiivisesti, jos ne eivät ole liitoksissa rahaan. Yritän nyt käydä ytimekkäästi läpi svastineiden massiivisesta käytöstä ja raha-kytköksestä muodostuvaa sosiaalista vastinetaloutta. Tämä on siis ihan teoreettista pohdiskelua siitä, miten näen sosiaalisen vastinetalouden toimivan. Jaan pohdiskelua useampaan osaan, joista tämä ensimmäinen keskittyy lataamattomiin ja ladattuihin svastineisiin.</p>
<p>Svastineen tarkoitus on sujuvoittaa, tehostaa ja monipuolistaa ihmisten yhteistoimintaa. Svastine on jonkun henkilön tai tahon antama julkinen arvonosoitus jollekin tiedolle, teolle tai tapahtumalle (mille tahansa sanoin kuvattavalle asialle, josta on löydettävissä aktiivinen toimija/omistaja/tekijä/vastuullinen yms.). Svastine kertoo antajan ajatuksista suhteessa svastineen kohteeseen. Oleellista on, että svastine on julkinen ja sen kohde sekä antaja ovat tunnistettavissa. Esimerkiksi minä voisin tässä antaa svastineen <a href="http://juhana.org/">Juhanalle</a> hänen hienoista parvitoimintaa käsittelevistä blogikirjoituksista. Olen kiitollinen näistä monista kirjoituksista. Nyt tämän kirjoituksen lukija tietää, että <em>minä </em>olen kiitollinen <em>Juhanan blogikirjoituksista</em>. Vähimmäisvaatimukset svastineelle siis täyttyivät niukasti (julkisuus, tunnistettava kohde ja antaja). Tämä on kuitenkin aika kömpelö svastine, koska mm. svastineella ei ole yksiselitteistä kohdetta, eikä svastineella ole täsmällistä sijaintia, josta sen sisältö voitaisiin tarkasti ja automaattisesti löytää. Svastine tarvitsee siis tehokasta käyttöä varten useita erilaisia ominaisuuksia, joista tarkemmin seuraavissa kirjoituksissa.</p>
<p>Svastineella on useita eriluonteisia käyttötapoja, joissa svastineen muoto vaihtelee. Tässä kirjoituksessa tarkastelen svastineen käyttötapaa, jossa svastine kohdistuu immateriaaliseen teokseen. Käytän jatkossa seuraavanlaista esimerkkiä helpottamassa asian mieltämistä:</p>
<p><em>Tuukka Tuottaja on säveltäjä/muusikko, joka haluaisi tulla toimeen säveltämällä ja tekemällä </em><em>musiikkia,</em><em> josta itse pitää</em><em>. Tuukka haluaa, että hänen musiikkinsa olisivat kenen tahansa käytettävissä kunhan vaan hän saisi jotain vastinetta toiminnastaan.<br />
</em></p>
<p>Tämä esimerkki on yksinkertaisempia sosiaalisen vastinetalouden eri muodoista. Sosiaalisen vastinetalouden perusolettamus on, että kaikki julkinen tieto (immateriaaliset hyödykkeet) on kaikkien saavutettavissa verkossa ja vapaasti käytettävissä ei-kaupallisessa tarkoituksessa. Sosiaalisen vastinetalouden piirissä olevat immateriaaliset hyödykkeet ovat indeksoitu ja dokumentoitu standardin mukaisesti.</p>
<p><em>Tuukka on vielä tuntematon muusikko ja eikä hänellä ole tarkkoja rahallisia tulostavoitteita. </em><em>Tuukka on päättänyt käyttää alkuun bisnesmallia, joka on yleinen sosiaalisessa vastinetaloudessa eli ladattuja svastineita. </em><em>Hän tekee yhden biisin ja laittaa äänityksen yleisten käytäntöjen mukaisesti julkiseksi verkkoon. Lisenssi kertoo mm. hänen toivomuksensa ansaita rahaa biisillä.<br />
</em></p>
<p>Ladattu svastine tarkoittaa svastinetta, johon on sisällytetty svastineen antajan päättämä määrä rahaa.</p>
<p><em>Tuuukka asettaa veroprosentiksi 15%, joka on yleisten käytäntöjen mukaan suositeltava tuntemattomille (ei vakiintunutta kuulijakuntaa) artisteille.</em></p>
<p>Ladatuilla svastineilla kerätty rahamäärä on aina julkinen ja siitä tilitetään automaattisesti valtiolle menevä vero. Veron määrä on immateriaalisen hyödykkeen omistajan päätettävissä (verolla on jokin minimiprosentti). Veroprosenttia voi korottaa myöhemmin, muttei alentaa.</p>
<p><em>Tuukan biisi saa Tuukan kollegoilta kehuja ja he osoittavat lataamattomia svastineita biisiin. Biisiä ladataan paljon ja se alkaa saada suosiota, joka näkyy kuuntelijoilta tulevina svastineina. Osa kuuntelijoista lähettää Tuukalle ladattuja svastineita, koska he kokevat biisin olleen heille tärkeä.</em></p>
<p>Kaikki ladattujen svastineiden sisältämä raha näkyy ajantasaisena tietona biisin julkisissa tiedoissa. Tämä tieto ohjaa uusia kuuntelijoita arvioimaan, että &#8220;kuuluuko&#8221; Tuukan saada lisää rahaa biisin takia. Myös käytetty veroprosentti kertoo kuulijoille artistin ajatuksista liittyen teoksilla tienaamiseen. Lataamattomat svastineet eivät sisällä rahaa ja ne ovat yleisin svastineiden muoto.</p>
<p><em>Tuukka tekee uuden biisin, ensimmäisen biisin saaman suosion innoittamana. Hän julkaisee sen ja päättää nostaa veroprosenttia, jotta biisien suosio ei laskisi sen takia, että hänen ajateltaisiin ajattelevan vain rahaa. Hän seuraa biisin menestystä immateriaalisten hyödykkeiden vertailulistoilta.</em></p>
<p>Sosiaalisen vastinetalouden tärkeimpiä työkaluja ovat erilaiset listaukset, jotka kuvaavat dataa liittyen svastineisiin. Ihmisten huomion kohdentuminen on erittäin tärkeä elementti vastinetaloudessa ja huomion kohdentumista voi seurata svastineisiin liittyvän tiedon (määrä, mihin osoittavat, lataukset, antajat, saajat jne.) perusteella.</p>
]]></content:encoded>
			<wfw:commentRss>http://teroheiskanen.net/2009/06/03/sosiaalisen-vastinetalouden-perusteet-osa-1-immateriaaliseen-hyodykkeeseen-kohdistuvat-lataamattomat-ja-ladatut-svastineet/feed/</wfw:commentRss>
		<slash:comments>5</slash:comments>
		</item>
	</channel>
</rss>
