Näen svastineen merkittävimmiksi ominaisuuksi (sekalaisessa järjestyksessä) seuraavia:

1. Svastineen käyttö ei edellytä käyttöä koskevia sääntöjä.
2. Svastine on virtuaalinen. Svastineella itsellään ei ole fyysistä ilmentymää, eikä sitä ole sidottu fyysiseen materiaaliin.
3. Svastine ei ole vaihdannan väline siinä mielessä kuin raha on. Svastine ei toimi tehokkaasti välittömänä maksuvälineenä.
4. Svastine on julkinen. Julkisuus tarkoittaa tässä sitä, että tieto svastineesta pyritään saamaan mahdollisimman monen henkilön tietoisuuteen.
5. Svastineen luoja voi olla kuka tahansa.
6. Svastineen luonti tarkoittaa svastineen kirjaamista julkiseksi.
7. Svastineen luonti ei ole rajoitettua.
8. Svastineen arvottaminen, luominen tai käyttö ei ole luvanvaraista.
9. Svastineet ovat uniikkeja. Jokainen svastine on tunnistettavissa itsenäisenä ja muista svastineista erottuvana, jos se on ylipäätään tunnistettavissa.
10. Svastineen arvo on subjektiivinen.
11. Svastineen arvo on suhteellinen.
12. Svastine voi tuhoutua. Jos tieto svastineesta poistuu ja svastineen olemassaoloa ei tunnusteta, niin svastine on tuhoutunut.
13. Svastineen voi väärentää. Jos svastine luodaan jonkun toisen nimissä, niin silloin svastine on väärennetty.
14. Svastineella on antaja.
15. Svastineen antaja ei voi muuttua.
16. Svastineen antajan identiteetti ei tarvitse olla julkinen. Nimimerkit voivat luoda svastineita.
17. Svastineella on saaja
18. Svastineen saaja ei voi muuttua.
19. Svastineella ei ole omistajaa. Svastine ei ole kenenkään omistuksessa eikä se ole kenenkään “hallussa” niinkuin raha.
20. Svastine on parempi, jos sillä on positiivinen tai negatiivinen laskennallinen mitta

Listasin tarkoituksella pelkästään svastineen ominaisuuksia enkä sosiaalisen vastinetalouden piirteitä, koska ne ovat monimutkaisempia. Vastinetaloutta pohdin kyllä parhaani mukaan seuraavissa kirjoituksissa. Svastineesta on hyvin vaikea saada “otetta”, koska se ei lähtökohtaisesti “ole jotain”, vaan se on sitä mitä siitä yhdessä tehdään. Svastineen olemus tarkentuu vasta, kun sitä käytetään. Sinä voit luoda svastinetta niin paljon kuin kykenet ja voit ottaa sitä vastaan niin paljon kuin sitä sinulle annetaan. Svastine on olemassa vasta, kun sen olemassaolosta tiedetään. Svastineella ei ole itsessään arvoa, jos sille ei ole annettu arvoa muiden taholta. Se on siis oman arvostuksen dokumentointia muille, jotta muut voivat arvostaa arvonantoasi. Se syntyy sympatiasta, elää empatiasta ja kuolee unohduksesta.

Svastineen tarkoitus on sujuvoittaa, tehostaa ja monipuolistaa ihmisten yhteistoimintaa. Svastine on jonkun henkilön tai tahon antama julkinen arvonosoitus jollekin tiedolle, teolle tai tapahtumalle (mille tahansa sanoin kuvattavalle asialle, josta on löydettävissä aktiivinen toimija/omistaja/tekijä/vastuullinen yms.). Svastine kertoo antajan ajatuksista suhteessa svastineen kohteeseen. Oleellista on, että svastine on julkinen ja sen kohde sekä antaja ovat tunnistettavissa. Esimerkiksi minä voisin tässä antaa svastineen Juhanalle hänen hienoista parvitoimintaa käsittelevistä blogikirjoituksista. Olen kiitollinen näistä monista kirjoituksista. Nyt tämän kirjoituksen lukija tietää, että minä olen kiitollinen Juhanan blogikirjoituksista. Vähimmäisvaatimukset svastineelle siis täyttyivät niukasti (julkisuus, tunnistettava kohde ja antaja). Tämä on kuitenkin aika kömpelö svastine, koska mm. svastineella ei ole yksiselitteistä kohdetta, eikä svastineella ole täsmällistä sijaintia, josta sen sisältö voitaisiin tarkasti ja automaattisesti löytää. Svastine tarvitsee siis tehokasta käyttöä varten useita erilaisia ominaisuuksia, joista tarkemmin seuraavissa kirjoituksissa.

Svastineella on useita eriluonteisia käyttötapoja, joissa svastineen muoto vaihtelee. Tässä kirjoituksessa tarkastelen svastineen käyttötapaa, jossa svastine kohdistuu immateriaaliseen teokseen. Käytän jatkossa seuraavanlaista esimerkkiä helpottamassa asian mieltämistä:

Tuukka Tuottaja on säveltäjä/muusikko, joka haluaisi tulla toimeen säveltämällä ja tekemällä musiikkia, josta itse pitää. Tuukka haluaa, että hänen musiikkinsa olisivat kenen tahansa käytettävissä kunhan vaan hän saisi jotain vastinetta toiminnastaan.

Tämä esimerkki on yksinkertaisempia sosiaalisen vastinetalouden eri muodoista. Sosiaalisen vastinetalouden perusolettamus on, että kaikki julkinen tieto (immateriaaliset hyödykkeet) on kaikkien saavutettavissa verkossa ja vapaasti käytettävissä ei-kaupallisessa tarkoituksessa. Sosiaalisen vastinetalouden piirissä olevat immateriaaliset hyödykkeet ovat indeksoitu ja dokumentoitu standardin mukaisesti.

Tuukka on vielä tuntematon muusikko ja eikä hänellä ole tarkkoja rahallisia tulostavoitteita. Tuukka on päättänyt käyttää alkuun bisnesmallia, joka on yleinen sosiaalisessa vastinetaloudessa eli ladattuja svastineita. Hän tekee yhden biisin ja laittaa äänityksen yleisten käytäntöjen mukaisesti julkiseksi verkkoon. Lisenssi kertoo mm. hänen toivomuksensa ansaita rahaa biisillä.

Ladattu svastine tarkoittaa svastinetta, johon on sisällytetty svastineen antajan päättämä määrä rahaa.

Tuuukka asettaa veroprosentiksi 15%, joka on yleisten käytäntöjen mukaan suositeltava tuntemattomille (ei vakiintunutta kuulijakuntaa) artisteille.

Ladatuilla svastineilla kerätty rahamäärä on aina julkinen ja siitä tilitetään automaattisesti valtiolle menevä vero. Veron määrä on immateriaalisen hyödykkeen omistajan päätettävissä (verolla on jokin minimiprosentti). Veroprosenttia voi korottaa myöhemmin, muttei alentaa.

Tuukan biisi saa Tuukan kollegoilta kehuja ja he osoittavat lataamattomia svastineita biisiin. Biisiä ladataan paljon ja se alkaa saada suosiota, joka näkyy kuuntelijoilta tulevina svastineina. Osa kuuntelijoista lähettää Tuukalle ladattuja svastineita, koska he kokevat biisin olleen heille tärkeä.

Kaikki ladattujen svastineiden sisältämä raha näkyy ajantasaisena tietona biisin julkisissa tiedoissa. Tämä tieto ohjaa uusia kuuntelijoita arvioimaan, että “kuuluuko” Tuukan saada lisää rahaa biisin takia. Myös käytetty veroprosentti kertoo kuulijoille artistin ajatuksista liittyen teoksilla tienaamiseen. Lataamattomat svastineet eivät sisällä rahaa ja ne ovat yleisin svastineiden muoto.

Tuukka tekee uuden biisin, ensimmäisen biisin saaman suosion innoittamana. Hän julkaisee sen ja päättää nostaa veroprosenttia, jotta biisien suosio ei laskisi sen takia, että hänen ajateltaisiin ajattelevan vain rahaa. Hän seuraa biisin menestystä immateriaalisten hyödykkeiden vertailulistoilta.

Sosiaalisen vastinetalouden tärkeimpiä työkaluja ovat erilaiset listaukset, jotka kuvaavat dataa liittyen svastineisiin. Ihmisten huomion kohdentuminen on erittäin tärkeä elementti vastinetaloudessa ja huomion kohdentumista voi seurata svastineisiin liittyvän tiedon (määrä, mihin osoittavat, lataukset, antajat, saajat jne.) perusteella.