Svastineen tarkoitus on sujuvoittaa, tehostaa ja monipuolistaa ihmisten yhteistoimintaa. Svastine on jonkun henkilön tai tahon antama julkinen arvonosoitus jollekin tiedolle, teolle tai tapahtumalle (mille tahansa sanoin kuvattavalle asialle, josta on löydettävissä aktiivinen toimija/omistaja/tekijä/vastuullinen yms.). Svastine kertoo antajan ajatuksista suhteessa svastineen kohteeseen. Oleellista on, että svastine on julkinen ja sen kohde sekä antaja ovat tunnistettavissa. Esimerkiksi minä voisin tässä antaa svastineen Juhanalle hänen hienoista parvitoimintaa käsittelevistä blogikirjoituksista. Olen kiitollinen näistä monista kirjoituksista. Nyt tämän kirjoituksen lukija tietää, että minä olen kiitollinen Juhanan blogikirjoituksista. Vähimmäisvaatimukset svastineelle siis täyttyivät niukasti (julkisuus, tunnistettava kohde ja antaja). Tämä on kuitenkin aika kömpelö svastine, koska mm. svastineella ei ole yksiselitteistä kohdetta, eikä svastineella ole täsmällistä sijaintia, josta sen sisältö voitaisiin tarkasti ja automaattisesti löytää. Svastine tarvitsee siis tehokasta käyttöä varten useita erilaisia ominaisuuksia, joista tarkemmin seuraavissa kirjoituksissa.

Svastineella on useita eriluonteisia käyttötapoja, joissa svastineen muoto vaihtelee. Tässä kirjoituksessa tarkastelen svastineen käyttötapaa, jossa svastine kohdistuu immateriaaliseen teokseen. Käytän jatkossa seuraavanlaista esimerkkiä helpottamassa asian mieltämistä:

Tuukka Tuottaja on säveltäjä/muusikko, joka haluaisi tulla toimeen säveltämällä ja tekemällä musiikkia, josta itse pitää. Tuukka haluaa, että hänen musiikkinsa olisivat kenen tahansa käytettävissä kunhan vaan hän saisi jotain vastinetta toiminnastaan.

Tämä esimerkki on yksinkertaisempia sosiaalisen vastinetalouden eri muodoista. Sosiaalisen vastinetalouden perusolettamus on, että kaikki julkinen tieto (immateriaaliset hyödykkeet) on kaikkien saavutettavissa verkossa ja vapaasti käytettävissä ei-kaupallisessa tarkoituksessa. Sosiaalisen vastinetalouden piirissä olevat immateriaaliset hyödykkeet ovat indeksoitu ja dokumentoitu standardin mukaisesti.

Tuukka on vielä tuntematon muusikko ja eikä hänellä ole tarkkoja rahallisia tulostavoitteita. Tuukka on päättänyt käyttää alkuun bisnesmallia, joka on yleinen sosiaalisessa vastinetaloudessa eli ladattuja svastineita. Hän tekee yhden biisin ja laittaa äänityksen yleisten käytäntöjen mukaisesti julkiseksi verkkoon. Lisenssi kertoo mm. hänen toivomuksensa ansaita rahaa biisillä.

Ladattu svastine tarkoittaa svastinetta, johon on sisällytetty svastineen antajan päättämä määrä rahaa.

Tuuukka asettaa veroprosentiksi 15%, joka on yleisten käytäntöjen mukaan suositeltava tuntemattomille (ei vakiintunutta kuulijakuntaa) artisteille.

Ladatuilla svastineilla kerätty rahamäärä on aina julkinen ja siitä tilitetään automaattisesti valtiolle menevä vero. Veron määrä on immateriaalisen hyödykkeen omistajan päätettävissä (verolla on jokin minimiprosentti). Veroprosenttia voi korottaa myöhemmin, muttei alentaa.

Tuukan biisi saa Tuukan kollegoilta kehuja ja he osoittavat lataamattomia svastineita biisiin. Biisiä ladataan paljon ja se alkaa saada suosiota, joka näkyy kuuntelijoilta tulevina svastineina. Osa kuuntelijoista lähettää Tuukalle ladattuja svastineita, koska he kokevat biisin olleen heille tärkeä.

Kaikki ladattujen svastineiden sisältämä raha näkyy ajantasaisena tietona biisin julkisissa tiedoissa. Tämä tieto ohjaa uusia kuuntelijoita arvioimaan, että “kuuluuko” Tuukan saada lisää rahaa biisin takia. Myös käytetty veroprosentti kertoo kuulijoille artistin ajatuksista liittyen teoksilla tienaamiseen. Lataamattomat svastineet eivät sisällä rahaa ja ne ovat yleisin svastineiden muoto.

Tuukka tekee uuden biisin, ensimmäisen biisin saaman suosion innoittamana. Hän julkaisee sen ja päättää nostaa veroprosenttia, jotta biisien suosio ei laskisi sen takia, että hänen ajateltaisiin ajattelevan vain rahaa. Hän seuraa biisin menestystä immateriaalisten hyödykkeiden vertailulistoilta.

Sosiaalisen vastinetalouden tärkeimpiä työkaluja ovat erilaiset listaukset, jotka kuvaavat dataa liittyen svastineisiin. Ihmisten huomion kohdentuminen on erittäin tärkeä elementti vastinetaloudessa ja huomion kohdentumista voi seurata svastineisiin liittyvän tiedon (määrä, mihin osoittavat, lataukset, antajat, saajat jne.) perusteella.

Kertoilen kolmesta kuvitellusta tyypistä, joilla on eri roolit ja siitä miten he käyttäytyvät arvonannon webissä. Yritän saada esille miten arvon osoittaminen ja sosiaalinen vastine rakentavat aiemmasta poikkeavaa toimintaa ja luovat uudenlaista yhteistoimintaa. Kaikki näiden tyyppien toiminnan luomat hyödykkeet ovat ei-kilpailevia (non rival) eli niistä voi hyötyä rajaton määrä ihmisiä (teoriassa).

Kaikki muutokset vallitsevaan yhteiskunnan tilaan, mitä seuraavassa esitän, perustuvat internetin monipuolisempaan hyödyntämiseen. Toisin sanoen internetiä (tai muita verkkoja) käytetään yhä monipuolisemmin ihmisten sosiaalisessa toiminnassa. Tätä uutta webin aikakautta olen kutsunut “arvonannon web”-termillä (ks. edelliset kirjoitukset arvonannon web -kategoriasta), koska keskeisin muutos liittyy webin käyttäjien julkiseen arvon antamiseen ja ilmaisemiseen.

Roolit:
Julkkis on henkilö johon kohdistuu huomiota ilman alituista huomiotaherättävää toimintaa. Huomio ja sen kohdistuminen ovat tärkeitä osatekijöitä sosiaalisessa vastinetaloudessa. Ihminen kykenee antamaan huomiota vain rajallisen määrän, joten se on tavallaan kilpailua aiheuttava luonnonvara sosiaalisessa vastinetaloudessa. Ihmiset kaipaavat yhteisöönsä Julkkiksia näyttämään esimerkkiä siitä miten elämäää eletään (myös tekemään inhimillisiä virheitä muiden puolesta) ja toisaalta myös toimimaan samaistumisen kohteena. Voidaan myös ajatella, että lähes jokainen meistä on jonkun julkkis (lapsen vanhempi on lapsen Julkkis jne.)

Tuottaja on henkilö joka tuottaa immateriaalisia kulttuurihyödykkeitä (tekstiä, ääntä, kuvaa yms.). Tuottaja voi toimia vain omaksi ilokseen tai sitten korvausta vastaan (yleensä tiedostomaton sekoitus näitä). Jokainen ihminen tuottaa immateriaalisia kulttuurihyödykkeitä elämänsä aikana, mutta yleensä niitä ei julkisteta.

Aktivisti on henkilö, joka pyrkii vaikuttamaan yhteiskuntaan, mutta hänellä ei ole muodollista valtaa toteuttaa tai mahdollisuuksia ehdottaa haluamiansa muutoksia. Jokainen meistä on vähintään “sammutettu” aktivisti eli henkilö jolla ei ole mielekkäitä ja tyydyttäviä väyliä tai välineitä vaikuttamiseen.

Tähän asti:
Julkkikset ovat syntyneet erilaisten medioiden kautta (kerrotut tarinat, lehdet, tv jne.). Julkkikset ovat usein varakkaita, koska he ovat arvokkaita huomionvetäjiä kaupallisille toimijoille.

Tuottajien ja heidän tuottamiensa hyödykkeiden kuluttajien välinen suhde on tyypillisesti perustunut rahaan. Kuluttajat ovat erilaisin käytäntein maksaneet fyysisien tallenteiden muodossa saamistaan hyödykkeistä.

Aktivistit ovat pyrkineet kiinnittämään huomiota epäkohtiin mahdollisimman huomiotaherättävällä toiminnallaan tai pyrkineet suoralla toiminnalla (joskus laiton tai epäsovinnainen) saamaan aikaan muutoksen.

Muutos tulossa:
Julkkisten keräämä huomio tulee aiempaa läpinäkyvämmäksi ja mitattavammaksi. Tästä seuraa se, että julkkiksiin huomiota kohdentavat voivat paremmin hallinnoida antamaansa huomiota. Tämä liittyy oleellisesti muutokseen, jossa mainostajat eivät pyri väkisin saamaan huomiota vaan mainostajat ja kuluttajat (huomionosoittajat) käyvät kauppaa huomion osoittamisesta.

Tuottajien ja kuluttajien suhde ei perustu ensisijaisesti rahaan vaan sosiaaliseen vastinetalouteen.

Aktivisteille avautuu uusia väyliä päästä osallistumaan päätöksentekoon, koska he saavat sosiaalisten vastineiden avulla huomion kohdennettua paremmin sekä myös pääsevät konsensukseen samanmielisten kanssa tehokkaammin.

Esimerkki:
Julkkis menee kahvilaan (nimeltä x) ja ostaa capuccinon. Hän kirjoittaa julkisen tilaviestin, jossa hän kertoo, että hänellä on ollut tänään hyvä päivä ja aikoo seuraavaksi käydä urheilemassa käyttäen lenkkarivalmistajan y lenkkareita. Kymmenentuhatta julkkiksen toimia seuraavaa lukee viestin ja kaksisataa kirjoittaa kommentteja tai muuten asiayhteyteen liittyviä julkisia viestejä. Tuhat julkkiksen tilaviestin lukijaa lähettävät positiivisen sosiaalisen vastineen julkkikselle siitä hyvästä, että hän kertoi omasta olemisestaan. Julkkis on tehnyt sopimuksen x:n ja y: kanssa, että he maksavat hänelle sosiaalisten vastineiden lukumäärän mukaan palkkion. Hänelle luovutetaan myöhemmin valtion taholta palkinto siitä hyvästä, että on edistänyt kansalaisten tietämystä liikunnan merkityksestä terveyden ylläpidossa. Palkinnon saajat perustuvat pääasiassa kerättyjen sosiaalisten vastineiden määrään.

Tuottaja tekee suomenkielistä musiikkia ja luovuttaa sen vapaaseen ei-kaupalliseen käyttöön. Musiikin kuuntelijat lähettävät Tuottajalle sosiaalisia vastineita. Tuottaja hakee taiteilija-apurahaa, joita myönnetään suorassa suhteessa kerättyihin sosiaalisiin vastineisiin. Kaikessa musiikin julkisessa soitossa (radiot, julkiset tilat, tapahtumat) käytetään hyväksi sosiaalista vastinetaloutta, jonka avulla tiedetään, mitä musiikin kuuntelijat arvostavat.

Aktivisti on suunnitellut kahlitsevansa itsensä puuhun vastustaakseen metsänhakkuuta. Hän julkaisee suunnitelmansa ja pyytää osoittamaan arvoa sille. Suunnitelmaa vastustaa (antaa negatiivisen arvon) 150 henkilöä ja kannattaa (antaa positiivisen arvon) 400 henkilöä, joten hän päättää toteuttaa suunnitelman. Kun hän on toteuttanut suunnitelmansa osa positiivisen sosiaalisen vastineen antajista lähettää hänelle rahaa korvaukseksi aiheutuneista kuluista (likaantuneet vaatteet ja yhden päivän ruoat).

Avoimuuden ja läpinäkyvyyden ydinkohde:
Julkkiksilla: teot ja kokemukset
Tuottajilla: kulttuurihyödyke
Aktivistilla: muutoksen tavoite tai elämänarvo

Sosiaalisen vastineen merkitys:
Julkkiksille kohdistuva: myötäelämisen/samanmielisyyden näyttäminen
Tuottajalle kohdistuva: hyvitys kulttuurihyödykkeen tuottamisesta
Aktivistille kohdistuva: tavoitteen/asian kannattaminen (ts. vaikuttamisteko)

Vastineen linkittyminen rahaan:
Julkkis: huomiota haluavat (mainostajat, lobbarit)
Tuottaja: Tuottajia tukevat tahot rahoittavat tuottajaa suhteessa kerättyihin sosiaalisiin vastineisiin tai suora rahallinen vastine
Aktivisti: Yhteiskunnallista vaikuttamista tukevat tahot rahoittavat aktivistia suhteessa sosiaalisiin vastineisiin tai suora rahallinen vastine